WWAIT
Usein siitä syntyy kuva ihmisestä, joka tietää tarkasti kuka hän on, mitä hän haluaa ja miksi hän toimii niin kuin toimii.
Todellinen itsetuntemus näyttää usein paljon epävarmemmalta.
Se voi alkaa lauseesta:
“En oikeastaan tiedä, miksi teen näin.”
Itsetuntemus ei ole valmis kuva itsestä
Ihmisellä voi olla hyvin vakiintunut käsitys omasta persoonastaan.
“Olen tällainen.”
“En minä koskaan…”
“Minulle on tärkeää…”
Nämä käsitykset voivat olla aivan oikeita.
Mutta ne voivat myös estää näkemästä tilanteita, joissa toimimme eri tavalla kuin oma tarinamme itsestä väittää.
Itsetuntemus ei siksi ole vain vastausten löytämistä.
Se on myös kykyä sietää hetki sitä, ettei vastausta vielä ole.
Toistuvat tilanteet kertovat usein enemmän kuin yksittäinen tunne
Jos sama ongelma ilmestyy uudelleen eri ympäristöissä, siinä voi olla jotakin kiinnostavaa.
Miksi koen työpaikoilla jatkuvasti, ettei minua arvosteta?
Miksi vetäydyn aina juuri silloin, kun toinen tulee lähelle?
Miksi lykkään asioita, joita itse pidän tärkeinä?
Miksi huomaan puolustavani itseäni ennen kuin toinen on edes arvostellut?
Yksittäiseen tilanteeseen löytyy usein selitys.
Toistuva kuvio alkaa kertoa jotakin enemmän.
Tunteen nimeäminen ei vielä tarkoita sen ymmärtämistä
“Minua ahdistaa.”
“Minua suututtaa.”
“Olen pettynyt.”
Tunteen tunnistaminen on tärkeää, mutta reflektio voi jatkua siitä eteenpäin.
Mihin suuttumus kohdistuu?
Mitä olisit toivonut tapahtuvan?
Mitä pelkäät pettymyksen tarkoittavan?
Mikä juuri tässä tilanteessa osui niin voimakkaasti?
Kun samaa asiaa tarkastellaan useammasta suunnasta, tunne alkaa saada rakennetta.
Miksi toinen keskustelija auttaa?
Omassa päässä on vaikea yllättää itseään.
Tiedämme yleensä jo, mitä olemme tilanteesta mieltä.
Keskustelussa kiinnostavaksi voivat tulla pienet kohdat: sana, jonka valitsit, ristiriita kahden ajatuksen välillä tai asia, jonka ohitit nopeasti.
Toinen voi jäädä siihen kohtaan, jonka itse olisit jo jättänyt taakse.
Tästä syystä jatkuva keskusteluprosessi voi tuoda esiin asioita, joita yksittäinen itsensä analysointi ei tuo.
Itsetuntemus ei tarkoita jatkuvaa itsensä tarkkailua
Kaikkea ei tarvitse analysoida.
Jos reflektio muuttuu loputtomaksi oman toiminnan valvomiseksi, se voi jopa viedä kauemmas omasta kokemuksesta.
Tarkoituksena ei ole rakentaa täydellistä selitystä itsestä.
Tarkoituksena on huomata hieman aikaisempaa paremmin, mitä tapahtuu.
Joskus pieni huomio riittää:
“Tässä kohdassa minä muuten aina vetäydyn.”
Seuraavalla kerralla vaihtoehtoja voi olla yksi enemmän.
Ymmärrys muuttuu
Se, miten ymmärrät itseäsi tänään, ei välttämättä ole sama asia kuin vuoden päästä.
Se ei tarkoita, että aikaisempi ymmärrys olisi ollut väärä.
Ihminen muuttuu, tilanteet muuttuvat ja näkökulma muuttuu.
Siksi itsetuntemus ei ehkä olekaan päämäärä.
Se on jatkuva suhde omaan kokemukseen.